Gripenin älykäs tukiratkaisu

Kaikki alkoi vuonna 1937, kun alkoi käydä selväksi, että Eurooppa oli uuden suursodan partaalla. Ruotsi oli pieni puolueeton maa, joka ei ollut sotinut yli vuosisataan, ja maan hallitus alkoi yhdessä teollisuuden kanssa varustautua pahimman varalle. Saabin perustamisen tarkoitus oli varmistaa sotilaslentokoneiden toimitukset Ruotsin tarpeisiin osana pyrkimystä varmistaa kansallinen turvallisuus ja suvereniteetti.

Maa oli pieni ja sen resurssit rajalliset, mutta sen strategisesti tärkeä sijainti teki siitä vaaroille alttiin. Hyvin pian kävikin selväksi, että tarvittiin aivan erityisiä keinoja vastata uhkiin käytettävissä olevien resurssien asettamissa rajoissa. Ruotsin hallitus, puolustusvoimat ja Saab sopivat tietyistä perustavaatimuksista, jotka koskisivat kaikkia suunniteltavia ja valmistettavia lentokoneita. Nämä vaatimukset ovat yhtä olennaisia nyt kuin ne olivat vuonna 1937.

Tiivistetysti vaatimukset olivat seuraavat:

1. Koneen pitää pystyä toimimaan salaisista maantietukikohdista ja käyttämään kiitotienä tavallista ruotsalaista maantietä, jossa on vähintään 1 km pitkä suora osuus. Tämän ansiosta toiminta olisi sotatilanteessa mahdollista hajauttaa useisiin paikkoihin eri puolille maata sen sijaan, että tukeuduttaisiin yksinomaan virallisiin sotilaskenttiin. Tämä hajauttaminen käytännössä esti vihollista tuhoamasta ilmavoimia täydellisesti.

2. Lisäksi koneen tulee olla niin helposti huollettava, että huollon voi tehdä pieni varusmiesmekaanikkojen ryhmä yhden koulutetun asentajan johdolla.

3. Kone täytyy pystyä varustamaan nopeasti uutta tehtävää varten maantietukikohdassa, ja lisäksi sen moottori pitää pystyä tarvittaessa vaihtamaan nopeasti.

Kun lopullinen päätös maantietukikohtien toteuttamisesta tehtiin 1950-luvulla, Ruotsin tieverkkoon tehtiin tarvittavat muutokset.

Tehokas tukiratkaisu

Tukijärjestelmän ansiosta Gripenin logistinen jalanjälki on hyvin pieni. Sen mukana toimitetaan erittäin tehokkaat tyyppikohtaiset monitoimityökalut ja muut älykkäät varusteet, jotka varmistavat sen maksimaalisen käyttöajan kaikissa tilanteissa. Kaikki varusteet ovat lisäksi siirrettäviä.

Pohjois-Ruotsin olosuhteet ovat armottomat pitkine kylmine talviöineen ja suurine asumattomine alueineen. Se on rankka toimintaympäristö lentokoneelle – ja se on paikka, jossa Gripen syntyi. Näiden suurten alueiden puolustamiseen tarvittiin hävittäjä, jota voitiin käyttää niin ilma-, maa- ja meritaisteluun kuin tiedusteluunkin.

Ruotsin verrattain pieni puolustusbudjetti ja Gripenin toimintaympäristön rankat olosuhteet saivat Saabin suunnittelemaan koneen mahdollisimman toimintavarmaksi. Tärkeitä osia tässä ajattelussa ovat Gripenin modulaarinen ja avoin avioniikka-arkkitehtuuri ja tehokas huollettavuus, joiden ansiosta koneeseen on mahdollista tarvittaessa integroida muualta ostettuja tuotteita ja kehittää uusia ominaisuuksia tulevien tarpeiden niin vaatiessa.

Päätös Gripenin kehittämisestä tehtiin vuonna 1982, ja kone suoritti ensilentonsa vuonna 1988. Epävakaan rakenteen, fly by wire ‑järjestelmän sekä komposiittimateriaalien ja muun uuden teknologian runsaan käytön ansiosta kone edusti aivan eri sukupolvea kuin edeltäjänsä. Perushuollettavuutta ja maantietukikohdista toimimista koskevat vaatimukset olivat kuitenkin ennallaan, ja ainutlaatuinen tukiratkaisu integroitiin rakenteeseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Siitä tuli lopulta olennainen osa koko hävittäjäjärjestelmää.

Gripen vaatii vain vähän resursseja

Tukijärjestelmän ansiosta Gripenin logistinen jalanjälki on hyvin pieni. Sen mukana toimitetaan erittäin tehokkaat tyyppikohtaiset monitoimityökalut ja muut älykkäät varusteet, jotka varmistavat sen maksimaalisen käyttöajan kaikissa tilanteissa. Kaikki varusteet ovat lisäksi siirrettäviä.

Tässä muutamia esimerkkejä:

· Koneen varustaminen uutta lentoa varten, tankkaus ja aseistuksen täydennys mukaan lukien, kestää vain kymmenen minuuttia ja siihen tarvitaan vain yksi koulutettu teknikko ja viisi varusmiesmekaanikkoa (jotka tarvitsevat vain kymmenen viikon koulutuksen).

· Kahden Gripenin käyttöön kaksi viikkoa kestävässä tehtävässä tarvittava kalusto mahtuu tavalliseen 20-jalkaiseen (6m) konttiin.

· Monimutkaiset avioniikkalaitteistot (esimerkiksi tutka) tai moottori voidaan vaihtaa tunnissa.

· Kiinteitä rakenteita ei tarvita.

· Apuvoimanlähteen ansiosta Gripen on virran suhteen omavarainen.

· Kone tarvitsee nousemiseen ja laskeutumiseen 800 metriä pitkän ja 16 metriä leveän tieosuuden tavanomaisen 2 400 x 45 metrin kiitotien sijaan.

· Täysin NATO-yhteensopiva.

· Gripenin hyvä KÄYTTÖAIKASUHDE tekee sen käyttämisestä taloudellista.

· Gripenin pienen logistisen jalanjäljen ansiosta kone sopii erinomaisesti myös HAJAUTETTUUN maantietoimintaan.

· Gripenin tukiratkaisu on tehokas, taloudellinen ja RÄÄTÄLÖITY asiakkaan operatiivisten vaatimusten mukaan.

· Gripenin ELINKAARIKUSTANNUKSET ovat pienemmät kuin minkään muun vastaavan hävittäjäkoneen.