Vihreämmän puolustussektorin aika on nyt

Puolustusteollisuus on perinteisesti ollut teknologisen kehityksen edelläkävijä monella alalla. Sen vuoksi on yllättävää, että puolustusteollisuus ei johda ilmastoystävällisten teknologiainnovaatioiden kehitystä. Ruotsalaisen puolustustarvikeyhtiö Saabin ilmastostrategi Patrik Johanssonin mukaan yksi selitys tälle on puolustussektorin tuotekehityksen löysemmät vaatimukset. “Julkinen sektori on aina tukenut vahvasti puolustus- ja avaruusteollisuutta, ja tuotekehitys on ollut paljon vapaampaa ja vähemmän säänneltyä. Tälle on ollut hyvät syynsä, mutta se on myös johtanut siihen, että kestävyys- ja vastuullisuusasioiden huomioimiseen on tullut vain vähän ulkoista painetta.” Toimintaympäristö on kuitenkin viime aikoina vaikeutunut ja puolustusalan tuotteiden suorituskykyvaatimukset erilaisissa käyttötarkoituksissa ja ympäristöissä ovat kasvaneet, mikä on johtanut alalla asennemuutokseen. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on entisestään vakavoittanut tilannetta ja esimerkiksi nostanut energian hintaa heikentänyt sen saatavuutta. 

NATO ja muut kansainväliset toimijat ovat varoittaneet vakavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti energiasektorille. Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2023 NATO järjesti pyöreän pöydän keskustelun yhdessä kansainvälisen ilmasto- ja turvallisuuspaneeli IMCCS:n kanssa. Tilaisuudessa NATOn apulaispääsihteeri David van Weel korosti, että NATOn täytyy huomioida ilmastonmuutos ja energiamurros kaikessa toiminnassaan, kuten koulutuksissa, harjoittelussa, suunnittelussa, sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisessä ja hankinnoissa. Sotilaallista suorituskykyä voidaan ylläpitää heikentyneessä turvallisuusympäristössä käyttämällä puhdasta energiaa ja teknologisia innovaatioita. 

Vähenevien resurssien ja yhä vaikeampien taisteluolosuhteiden lisäksi myös rahoitusmarkkinoilta tulevat paineet vauhdittavat puolustusteollisuuden läpikäymää muutosta ilmaston suojelemiseksi. Esimerkiksi Euroopan unionin sosiaalisen taksonomian ehdotukset tiukentaisivat puolustusalan ehtoja rahoitusmarkkinoilla, ja yhä useammat hallitukset vaativat alalta selkeitä sitoumuksia ja toimenpiteitä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että puolustus on yksi turvallisuuden osa-alue ja että turvallisuus on vastuullisuuden perusedellytyksiä. Silti on monin paikoin epäselvää, missä määrin puolustussektori voi toimia ESG-kontekstissa. Esimerkiksi Ison-Britannian puolustusministeriö myöntää jo nyt sopimuksia vain yrityksille, jotka voivat osoittaa pitkäaikaisen suunnitelman hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Yhdysvallat, Ruotsi ja useat Euroopan maat ovat tehneet samansuuntaisia suunnitelmia, ja myös EU tukee näitä pyrkimyksiä. “Pidän tervetulleena puolustusministeriöiden ponnisteluja kansallisten puolustusstrategioiden kehittämiseksi, jotta niiden asevoimat olisivat valmiita kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. EU:n toimielimet jatkavat tämän tärkeän tavoitteen tukemista. EU tulee painottamaan viestinnässään ilmastonmuutoksen, luontokadon, turvallisuuden ja puolustuksen yhdistämistä ja se tulee olemaan tärkeä virstanpylväs kohti Euroopan unionia, joka pystyy paremmin käsittelemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvallisuuteen ja puolustukseen”, Euroopan komission varapresidentti ja Euroopan puolustusviraston johtaja Josep Borrell sanoo.

Voiko puolustusala kasvaa ja vähentää ympäristövaikutuksiaan samaan aikaan? 

Saab on jo kauan pyrkinyt suunnittelemaan tuotteensa vastuullisesti. Aluksi tämä johtui pääasiassa siitä, että tehokkaammat tuotteet olivat myös kustannustehokkaampia, mutta lisäksi haitallisten aineiden poistaminen tuotannosta minimoi terveysriskit. Vastuullisella ja kestävällä tuotekehityksellä on Saabilla pitkät perinteet, mutta ilmastotekijät eivät aina ole olleet varsinainen syy vastuullisuuden takana. Kuitenkin muutama vuosi sitten Saabin teettämässä riskianalyysissa ilmeni, että tulevaisuudessa tiukkeneva ympäristölainsäädäntö ja sen vaikutukset liiketoiminnalle on merkittävä riski Saabille. Se oli ratkaiseva tekijä sille, että yhtiö nosti vastuullisuustoimet liiketoimintansa keskiöön.

Saab edistää aktiivisesti ilmastotyötä ja jakaa tietoa kilpailijoidensa kesken Euroopan ilmailu-, puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kauppajärjestö ASD Europen puitteissa. Vuonna 2022 Saabista tuli ensimmäinen suuri puolustus- ja turvallisuusalan yhtiö, jonka tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet kansainvälinen Science Based Targets -järjestö (SBTi) on hyväksynyt. Saab on sitoutunut vähentämään Scope 1- ja Scope 2-tason päästöjä 42 %:lla ja Scope 3-tason päästöjä 25 %:lla vuoteen 2030 mennessä (suhteessa vuoden 2020 tasoon). Saab on myös sitoutunut vähentämään Scope 3-tason päästöjä arvoketjuissaan 50 %:lla vuoteen 2027 mennessä. Scope 1- ja Scope 2-tason päästöt sisältävät esimerkiksi lentotestausten, rakennusten lämmitysten ja viilennyksen ja energiankulutuksen aiheuttamat päästöt. Scope 3-tason päästöt sisältävät liikematkustuksen, tavaroiden kuljetuksen, tuotantoketjujen ja Saabin tuotteiden käyttämisestä aiheutuvat päästöt. “Olen erittäin ylpeä siitä, että olemme alamme johtajia vastuullisuudessa. Pienennämme hiilijalanjälkeämme kaikissa liiketoiminta-alueissamme", Patrik Johansson sanoo. Saab raportoi kasvihuonekaasupäästöistään neljännesvuosittain, ja se raportoi lisäksi vuosittain ympäristövaikutusten raportointia edistävälle kansainväliselle CDP-järjestölle.  

Turvallisuus- ja puolustusteollisuuden voimakas kasvu haastaa alan vastuullisuutta. Pystyykö ala vähentämään päästöjään ja ympäristövaikutuksiaan samalla kun konfliktien määrä kasvaa ja puolustustuotteiden kysyntä kasvaa? Useat vastuullisuustavoitteet asetettiin aikana, jolloin puolustustarvikkeiden kysyntä oli pienempää, ja nopeasti kasvaneen kysynnän vuoksi niitä on vaikea saavuttaa nykytilanteessa. Saabin asiantuntijoiden mielestä kyseessä on kuitenkin lyhyen aikavälin haaste ja he uskovat vakaasti, että ala pystyy ja tulee onnistumaan. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö puolustusteollisuuden ala, ja erityisesti toimittajaverkosto, kohtaisi haasteita. Saab pyrkii siksi tekemään toimitusketjunsa kasvihuonekaasupäästöistä sekä tuotteidensa käytöstä asiakkaiden puolella entistä läpinäkyvämpiä ja mitattavampia. Yritys voi tehdä vastatoimia vain, jos se tietää, missä ympäristövaikutukset syntyvät. Siksi läpinäkyvyys on olennaista kestävyyden kannalta. 

“Tarvitsemme siirtymävaiheen teknologioita”

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt, korkeammat lämpötilat, hiekkamyrskyt ja korkeampi ilmankosteus aiheuttavat ongelmia myös taistelukentillä, sillä ne vaikuttavat esimerkiksi taistelujärjestelmien ja välineiden toimintakykyyn ja kestävyyteen. Tutkimuskapasiteettia on lisätty koko alalla, ja uusia teknologioita on jo markkinoilla, mutta niitä ei aina oteta käyttöön. Patrik Johanssonin mielestä ilmaston suojelu on pitkän aikavälin sitoumus ja sen vuoksi sekä toimialan että asiakkaiden täytyy ottaa uusia teknologioita rohkeasti käyttöön, siitä huolimatta, että ne eivät vielä ole täydellisiä. Esimerkiksi erilaisten siirtymävaiheen ratkaisujen pitäisi herättää enemmän kiinnostusta. Edistystäkin on jo tapahtunut. Saab JAS 39 Gripen -suihkuhävittäjän käyttämästä polttoaineesta jopa 50% voi olla kestävää lentopolttoainetta (SAF). Testilennoilla hävittäjät ovat saavuttaneet saman suoritustason käyttämällä 100% synteettistä polttoainetta. 

Siirtymävaiheen ratkaisuilla on puolustusteollisuudessa suuri merkitys, sillä puolustustuotteiden elinkaari voi olla jopa 60-100 vuoden pituisia. Saab panostaakin erityisen paljon tutkimukseen, joka etsii uusia ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi ja uusien polttoainejärjestelmien kehittämiseksi. Saab myös suosittaa asiakkailleen sen Climate Impact Portfolio -tuoteryhmään kuuluvia vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita tuotteita, kuten esimerkiksi lentokenttäliikenteen hallintaan tarkoitettua Advanced Surface Movement Guidance and Control (A-SMGCS) -järjestelmää. Kehittyneen seuranta- ja turvaverkkoalgoritminsä ansiosta järjestelmä pystyy seuraamaan jokaista kohdetta riippumatta kohteen nopeudesta, mikä takaa korkean tunnistusasteen ja väärien hälytysten vähäisen määrän. Järjestelmän hälytysominaisuudet jopa ylittävät EUROCONTROL- ja EUROCAE –suositustasot. Saabin reititintoiminto laskee kiitoradan tietojen ja muiden muuttujien perusteella automaattisesti jokaisen saapuvan ja lähtevän aluksen reitin, mikä parantaa liikenteen hallinnan tehokkuutta ja vähentää polttoaineen kulutusta. Saabin A-SMGCS-järjestelmä on käytössä yli sadalla lentoasemalla ympäri maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa (käytössä 45 suurimmalla lentoasemalla), Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa.    

Saabin tuoteperheeseen kuuluu myös kätkentä- ja naamiointituotteita. Esimerkiksi erityistä lämmönsäätelytekniikkaa hyödyntävä Saab Barracuda CoolCam -järjestelmä viilentää ajoneuvojen sisälämpötilaa ja parantaa niiden ilmastointijärjestelmien tehokkuutta. Eristyksen ja auringonsäteiden heijastustekniikan yhdistelmää käyttävä järjestelmä estää ajoneuvon pinnan lämpenemisen auringonpaisteessa. Samalla järjestelmä pitää pinnat viileämpinä, mikä säästää energiaa vähentyneen jäähdytystarpeen ansiosta. Tämä helpottaa henkilöstön työskentelyä ja liikkumista ajoneuvon ulkopuolella ja myös vähentää toiminnasta koituvia ympäristövaikutuksia.

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen

Maapallon valtameret ovat erittäin herkkiä ekosysteemejä ja myös kriittisiä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Samalla yhä enemmän kriittistä infrastruktuuria, kuten tuulivoimaloita, kalanjalostuslaitoksia, kaasuputkia ja datakaapeleita, on sijoitettu meren pinnan alle ja avomerelle. Niihin kohdistuvat hyökkäykset tai niiden tuhoutuminen aiheuttaisi valtavasti haittaa yhteiskunnille, minkä vuoksi merialueita täytyy suojella usealla tasolla. Merenalaisia kohteita operoidaan nykyään usein kauko-ohjattavilla hydraulisilla laitteilla, joita ohjataan merenpinnan päällä olevilta aluksilta. Tällä on vaikutuksia ympäristölle, esimerkiksi alusten päästöjen ja mahdollisten öljyvuotojen muodossa. Saab on kehittänyt uutta teknologiaa, jonka ansiosta pinnanalaisia operaatioita voidaan suorittaa tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Saab Seaeye Sabertooth on maailman ainoa kelluva ja liikkuva järjestelmä, jota voi operoida sekä itsenäisesti (AUV) että yhdistetysti (ROV), ja jolla voi operoida jopa 3000 metrin syvyydessä olevia kohteita. Sabertooth-järjestelmällä on myös täysin uudenlainen ominaisuus, jonka ansioista se voi ottaa käyttövoimansa sitä ympäröivistä aalloista. Tämä on merkittävä läpimurto uusiutuvan energian käytössä.

Muokkaa, kehitä, sopeudu

Saabin ympäristöstrategia keskittyy kolmeen osa-alueeseen: kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, resurssiviisauden parantamiseen ja kiertotalouteen, sekä haitallisten aineiden käytön asteittaiseen vähentämiseen. Yhtä helppoa ratkaisua tähän ei ole ja kaikki vaihtoehdot on käytettävä, jotta voimme yhtäältä vähentää päästöjä ja toisaalta sopeuttaa tuotteemme uusiin haasteisiin. Tämä alkaa uusiutuvan energian käytöstä tuotannossa, jätteen vähentämisestä ja uusiutuvien energialähteiden suosimisesta sähkönhankinnassa. Kierrätys on myös tärkeässä roolissa. Jo nyt Saab haluaisi käyttää enemmän kierrätettyjä materiaaleja, mutta sopivan lainsäädännön puute tietyillä alueilla on toistaiseksi ollut esteenä. Esimerkiksi lentokoneissa tietyt osat on turvallisuussyistä valmistettava neitseellisistä materiaaleista. Tuotevalikoiman ekologisen jalanjäljen pienentäminen ei aina ole helppoa, mutta asiantuntijat pitävät tärkeänä, että ollaan avoimia monille eri ratkaisuille. Saabin tuotekehityksessä tutkitaan kuinka nykyisiä tuotteita voitaisiin muokata tehokkaammiksi ja kuinka niihin voitaisiin lisätä uusia ominaisuuksia. Samalla yhtiö investoi uusien teknologioiden tutkimukseen, uusiin materiaaleihin ja uusiin tapoihin korvata fossiiliset polttoaineet tulevaisuudessa kokonaan. 

Asevoimat tiedostavat ympäristötoimien tärkeyden, mutta niiden toimintaa ohjaavat silti usein muut kuin ympäristönäkökohdat. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että puolustustarvikkeiden luotettavuus ja suorituskyky eivät saa missään olosuhteissa kärsiä. Omien joukkojen ja yhteiskunnan suojelu sekä sodan että rauhan aikana on ehdoton prioriteetti. Tämän vuoksi puolustusteollisuudessa on paljon epäilyksiä uusiutuvia energianlähteitä kohtaan, mikä on ymmärrettävää. Edelleenkään ei ole tarpeeksi vaihtoehtoja energian varastointiin ja uusiutuvat energianmuodot kuten aurinkovoima ja tuulivoima ovat alttiita sääolosuhteiden vaihtelusta johtuville katkoksille. Tämä on yksi lisäsyy siirtymävaiheen ratkaisuiden tärkeydelle. Saab tutkiikin tällä hetkellä esimerkiksi dieselgeneraattorien tukemista vesivoimalla ja muiden hybridiratkaisuiden hyödyntämistä, kunnes voimme siirtyä yksinomaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Uusien ratkaisuiden käyttöönotto ja muutoksen nopeus riippuu myös asiakkaista. Puolustusteollisuus on riippuvaista sisään tulevista tilauksista. Mitä paremmin puolustusteollisuus pystyy vakuuttamaan asiakkaansa siitä, että ympäristöystävälliset tuotteet luovat heille lisäarvoa, sitä nopeammin muutos tulee tapahtumaan. 

Rohkeasti kohti tulevaisuutta

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että puolustusteollisuudella on edessään hyvä tulevaisuus. Roland Bergerin tutkimus vuonna 2019 tarkasteli ympäristömuutosten tuomia hyötyjä puolustusteollisuuden toimijoille ja totesi, että hiilijalanjäljen pienentäminen mahdollistaa samalla resurssien tehokkaamman käytön ja tehokkaammat operaatiot. Puolustusteollisuuden täytyy omaksua tämä ajattelutapa ja sisällyttää se alan pitkän aikavälin strategiaan, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä tulee liiketoimintaetu eikä vain välttämätön paha.

Kansainvälisten vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen riippuu monista eri tekijöistä. Sotilaalliset konfliktit ovat haitallisia ympäristölle ja konflikteja on tällä hetkellä valitettavasti liikaa. Geopoliittinen kehitys kuitenkin osoittaa, että vahva puolustusteollisuus on välttämättömyys yhtäältä yhteiskuntien suojelemiseksi ja toisaalta vastuullistoimien mahdollistamiseksi. On entistä tärkeämpää, että puolustusala omaksuu nopeasti uuden viitekehyksen ja hyödyntää rooliaan teknologisena edelläkävijänä myös ilmaston ja ympäristön suojelussa. Muussa tapauksessa puolustusteollisuus tulee olemaan ainoa fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuva teollisuudenala, mikä tekisi alasta vaarallisesti riippuvaisen. On selvää, että tulevaisuuden taistelukentät tulevat muuttumaan, ei ainoastaan ympäristön huomioimisen näkökulmasta, vaan myös teknologisesti. Saabin ympäristöstrategi Patrik Johansson on vakuuttunut, että ympäristönäkökulmat ja teknologia tukevat toisiaan. “Teollisuudenalamme on osoittanut, että se pystyy kasvamaan ja samalla vähentämään päästöjä. Meidän täytyy jatkaa tätä työtä yhdessä. Meidän täytyy olla nopeampia ja rohkeampia uusiin teknologioihin investoinnissa ja niiden hyödyntämisessä prosesseissamme. Vihreä puolustus ei ole ainoastaan tulevaisuus. Se tekee koko alastamme vahvemman ja resilientimmän ja lopulta kaikki tulevat hyötymään siitä.”