Ennusteita tulevaisuuden hävittäjistä

Modernien suihkuhävittäjien on testattu kestävän yhteensä 8 000 lentotuntia operatiivisen käyttöikänsä aikana. Kunkin koneen vuosittainen lentoaika on keskimäärin 200 tuntia, joten hävittäjiltä odotetaan tehokasta toimintaa erilaisissa tehtävissä noin 30–40 vuoden ajan.

”Ilmasodankäynnin määräävä tekijä on nykyään teknologia. Taisteluympäristön muutosten myötä hävittäjän on pystyttävä käsittelemään aiempaa paljon enemmän tietoa, paljon nopeammin.”
 

Koska hävittäjät ovat hallituksille suuri investointi, on ensiarvoisen tärkeää, että ne pysyvät tehokkaina jo toimintakykyisinä koko palvelusajan. Tämä tarkoittaa, että niiden on pystyttävä mukautumaan kaikkiin uusiin teknologioihin ja uhkiin, jotka muuttavat suihkuhävittäjien toimintatapoja. Gripenille tämä ei ole ongelma, sillä tällainen ajattelutapa on ollut alusta lähtien Gripenin kehittämisen ydinajatus. 


”Kuinka moni ajaa yli 15 vuotta vanhalla autolla?”, kysyy Saabin Aeronautics-liiketoiminta-alueen Future Air Systems  yksikön pääinsinööri Knut Övrebö. ”Veikkaisin, ettei kovinkaan moni. Juuri tämä tekee Gripenistä ainutlaatuisen. Se on suunniteltu pysymään huippuluokan suorituskykyisenä kymmenien vuosien ajan. Olen osa tiimiä, jonka kehittämään tuotteeseen tehdään säännöllisesti parannuksia ja jonka odotetaan olevan parhaimmillaan juuri ennen poistamistaan aktiivikäytöstä 40 vuoden kuluttua.”

Pitkän käyttöiän salaisuudet – mukautuva, avoin arkkitehtuuri

Koska konseptisuunnittelijat tiesivät, että Gripenin pitkän käyttöiän määräisi sen perusrakenne – tekniikka, jolle kone alun perin perustuu – he päättivät tehdä siitä avoimen arkkitehtuurin. Gripenin perusrakenne on alusta alkaen ollut modulaarinen. Siten se on helposti muokattavissa ja siinä voi käyttää muutakin kuin Saabin itsensä kehittämää teknologiaa. Tämän ansiosta uutta teknologiaa ja uusia toimintoja, voi ottaa nopeasti käyttöön sitä mukaa kun niitä kehitetään, joten taisteluympäristön uusiin haasteisiin on mahdollista vastata edullisesti ja ilman pitkiä huoltotaukoja. Tämän kyvyn ansiosta Gripen on esimerkiksi ensimmäinen hävittäjä maailmassa, jossa otettiin käyttöön pitkän kantaman Meteor-ilmataisteluohjus.

 

Övrebö selittää: ”Järjestelmien integrointikeskus antaa Saabille edun kilpailijoihinsa nähden. Se yhdistää kaikki eri teknologiset osa-alueet optimoiduksi ratkaisuksi.”

 

Aeronautics tuottaa itse vain koneen runkorakenteen. Muut osat, kuten tietokoneet, näytöt, sensorit ja aseistus hankitaan muualta. Tärkeimmät koneen toimintaan vaikuttavat järjestelmät – mukaan lukien strategisesti elintärkeät järjestelmät – hankitaan kuitenkin sisäisesti Saabin muilta liiketoiminta-alueilta.

 

”Eri liiketoimintayksiköiden yhdistetyt voimat ja niiden tarjoama monimuotoisuus tekevät Saabista ainutlaatuisen muihin hävittäjämarkkinoiden toimijoihin verrattuna.”

 

Tekniikka kehittyy nopeasti ja sen mukana myös uhkakuvat. Jotta moderni hävittäjäkone ei olisi kymmenen vuoden päästä vanhentunut, sen on oltava mukautuva. Päivitykset ovat välttämättömiä, mutta niiden on oltava helppoja hallita, nopeita toteuttaa ja edullisia ylläpitää nyt ja tulevaisuudessa.

 

”Koetan ajatella, miten tämä kone voisi olla toimiva kauan sen jälkeen, kun olen itse jo siirtynyt eläkkeelle. Aikajänne on pitkälle tulevaisuuteen, sillä uusinta mallia, Gripen E:tä, kehitetään ja parannetaan jatkuvasti”, Övrebö lisää.

 
On selvää, että Gripen on kehitetty toimimaan pitkälle tulevaisuuteen.

 

Huomisen Gripen tehdään tänään

Knut Övrebö kuvailee Gripenin kehitystä 1970-luvun lopulta – jolloin Saab Aeronauticsin suunnitteluosaston suunnittelijat ”saivat käytännössä tyhjän paperiarkin täytettäväkseen” – vuoteen 1993, jolloin alettiin tutkia, millainen Gripenin pitäisi tulevaisuudessa olla. Tällä kertaa tutkimustyössä tarkasteltiin myös tunnistinominaisuuksien, hyötykuorman, ohjusten kantaman ja hävittäjän toiminta-ajan kehittämiseen tähtääviä ajatuksia.

 

Gripenin tulevassa suunnittelutyössä suunnittelijoiden on pyrittävä ennakoimaan teknologiatrendejä, jotka voivat auttaa Saabia kehittämään lentokonetta edelleen ja edelleen.

 

”On pyrittävä muuttamaan koko ajattelutapaa”, Knut Övrebö selittää.

 

Nanoteknologian kaltaisten uusien funktionaalisten materiaalien käyttö sekä valmistus- ja kehitystyössä koetut valtavat edistysaskeleet voivat tuoda hävittäjiin tulevaisuudessa erilaisia, radikaalisti uusia ominaisuuksia. Tällaisia voivat olla säännöllisesti ja helposti vaihdettavat runkorakenteet sekä hävittäjien kuoren alla olevan teknologian jatkuva kehittyminen ja parantuminen. Tuleva Gripen ja sen seuraajat hyödyntävät teknologiaa, jota kehitetään parhaillaan.

 

”Koneen runko muodostaa noin 25 prosenttia nykyisen hävittäjän kustannuksista. Uusia materiaaleja käyttämällä sekä suunnittelun ja valmistuksen uudelleenjärjestelyillä voimme alentaa merkittävästi tätä hintaa”, Övrebö sanoo.

 

Tulevaisuuden Gripenin suunnittelussa on otettu huomioon myös ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Saab on jo suorittanut koelentoja sataprosenttisella biopolttoaineella, ja valmistusprosesseja kehitetään jatkuvasti ympäristön kannalta kestävämmiksi.

 

Lupaaviin osa-alueisiin Gripenin tulevassa kehityksessä kuuluvat sensoreiden ja aseistuksen parantaminen, miehittämättömät lisäosat ja autonominen ohjaus, jotka mahdollistavat miehitettyjen ja miehittämättömien lentokoneiden välisen vuorovaikutuksen. Vuoden 2040 puoliväliin mennessä on odotettavissa uuden sukupolven ilmataistelujärjestelmien esittely. Niitä ovat uuden sukupolven aseet, sensorit, funktionaaliset materiaalit ja monispektrihäivetekniikka.

 

Knut Övrebö, Chief Engineer at Future Air Systems, Saab business area Aeronautics.

 

Nykyajan konfliktit ja älykkäämmät hävittäjät

Nykyajan konflikteissa taistelukyky edellyttää pysymistä askeleen edellä vihollista. Tekniikan nopea kehittyminen on edesauttanut entistä pitemmälle kantavien ja aiempaa tarkempien aseiden ja tutkien, vaikeammin havaittavien maalien ja edistyksellisten elektronisen sodankäynnin teknologioiden kehittämistä. Saab kehittää elektronisen sodankäynnin teknologiaa myös Suomessa, Tampereella sijaitsevassa Teknologiakeskuksessa.


Ilmasodankäynnin määräävä tekijä on nykyään teknologia. Taisteluympäristön muutosten myötä hävittäjän on pystyttävä käsittelemään paljon enemmän tietoa kuin ennen ja paljon nopeammin kuin ennen.
”Tietojenkäsittelyn ja tietokoneiden tekniikan kehityksen myötä hävittäjälentäjälle tarjolla olevien tietojen määrä ja itse lentokoneen toimintakyky ovat kehittyneet eksponentiaalisesti”, Knut Övrebö sanoo.
 

Gripenissä on saavutettu optimaalinen tasapaino lentäjän ja koneen päätöksentekoalueiden välillä, ja se antaa älyhävittäjätoiminnoille entistä suuremman roolin. Gripenin älyhävittäjätoiminnot pystyvät itsenäiseen toimintaan useilla osa-alueilla samanaikaisesti. Niiden toiminta vaihtelee aseistuksen valintaa koskevien neuvojen ja ehdotusten antamisesta lentäjälle aina koneen itsenäiseen ohjaamiseen hätätilanteissa. Lisäksi järjestelmä antaa ja näyttää lentäjälle juuri oikeat taktiset tiedot, joten Gripen-lentäjällä on jatkuvasti optimaalinen kokonaisnäkemys taisteluympäristöstä. Tämä antaa lentäjälle etulyöntiaseman päätöksenteossa.

 

 

”Tavoitteena on, että 10–15 vuoden sisällä voimme yhdistää Gripenin miehittämättömiin järjestelmiin, mikä mahdollistaa entistä vaativampien tehtävien integroimisen. Lentokone voi esimerkiksi laukaista pieniä, muutaman minuutin ajan lentäviä valemaalikoneita, kertakäyttöisiä valvontarobotteja tai muita järjestelmiä, jotka avustavat lentäjää keräämällä puolustuksen kannalta elintärkeitä tietoja. Ne myös auttavat suojaamaan lentäjää ja konetta viholliset toimilta.”


Vaikka Saabin pitää tehdä lisää tutkimusta ja hankkia lisää asiaan liittyviä strategisia tietoja, Övrebön mukaan yhtiö tutkii jo nyt täysin miehittämättömän tai sekä miehittämättömänä että lentäjän kanssa toimivan lentokoneen toteuttamismahdollisuuksia. Tällaisesta radikaalista askeleesta autonomisen toiminnan alalla voisi olla lentäjille paljon hyötyä, sillä he voisivat silloin täysin keskittyä tehtävän hallintaan ja koordinointiin koneen lentämisen sijaan.


”Olemme jo yhden sukupolven aikana ottaneet valtavia harppauksia kehittäessämme uutta teknologiaa, joka auttaa lentäjää koneen lentämisessä ja päätöksenteossa.

Ohjaamossa

Gripenin älyhävittäjäjärjestelmät antavat ja näyttävät lentäjälle juuri oikeat taktiset tiedot juuri oikeaan aikaan, joten lentäjällä on optimaalinen kokonaisnäkemys taisteluympäristöstä. Liity Saabin koelentäjän seuraan Gripenin ohjaamoon ja koe koko lentämisen elämys äärimmäisine G-voimineen.

 

Kestäviä innovaatioita

On vaikea kuvitella, että taskussasi olevalla älypuhelimella olisi mitään yhteistä Gripenin –maailman uudenaikaisimman hävittäjän – kanssa. Mutta niissä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin pinnalta katsoen luulisi.

Kummassakin käytetään teknologiaa, jota voi päivittää ja uudistaa ilman kalliita osien vaihtoja, mikä takaa aina optimaalisen suorituskyvyn. Lisäksi kumpikin on jo lähtökohtaisesti suunniteltu joustavaksi, jolloin alkuperäistä tuotetta voi kehittää ja mukauttaa käyttäjän muuttuvien tarpeiden mukaan. Samalla tavalla kuin lataat älypuhelimeesi henkilökohtaisten tarpeittesi mukaisia sovelluksia, myös Gripeniin voi tehdä ohjelmistomuutoksia, jotka vastaavat uusiin ja kehittyviin uhkatyyppeihin.

 

Mahdollisuus mukauttaa hävittäjän toimintoja tulevien tarpeiden mukaan on perua Gripenin ohjelmistoon sulautetun Avionics Platform Software (APS)  arkkitehtuurin sopeutettavuudesta.

Avionics Platform Software  arkkitehtuuri

Olemme käyttäneet tuhansia tunteja niiden tuhansien koodirivien kehittämiseen, josta uusimman Gripen-sukupolven, Gripen E:n, avioniikkaohjelmisto koostuu. Se ei kuitenkaan ole staattinen prosessi, vaan Gripen kehittyy teknologian kehityksen mukana.

 

”Ohjelmistopuolella muutokset ovat hyvin nopeita”, kertoo Saabin Avionics Platform Software  yksikön projektipäällikkö Daniela Ivanic.

 

Koska Gripenin avioniikka-arkkitehtuuri on suunniteltu niin, että itse lentämiseen tarvittavat toiminnot, lentäjän turvallisuuden kannalta välttämättömät toiminnot ja tehtäväkriittiset toiminnot – signaalitiedustelu, valvonta ja tiedustelu sekä taistelu- ja rauhanturvaamistehtävien edellyttämät tietoliikenne-, radio- ja navigointijärjestelmät – on erotettu toisistaan, tehtävien suorittamisen edellyttämiä toimintoja voidaan helposti päivittää tarvitsematta verifioida uudelleen lentoturvallisuuden kannalta olennaisia toimintoja.

 

”Yritämme pitää Gripenin ohjelmistot mahdollisimman yleismallisina. Koska koneessa käytetään yleismallisia ohjelmistoja ja yleismallisia tietokoneita, jotka eivät ole riippuvaisia toisistaan, ohjelmiston päivittäminen on todella paljon helpompaa. Esimerkiksi uusien toimintojen tai asejärjestelmien integrointiin käytettävät protokollat on standardoitu. Tämän ansiosta meidän ei tarvitse vaihtaa tietokoneita sen takia”, Ivanic sanoo.

 

Avioniikka-arkkitehtuurin ansiosta koneeseen voi myös integroida räätälöityjä sovelluksia, mikä vähentää riskiä järjestelmän vanhentumisesta. Joustavan avioniikka-arkkitehtuurin ansiosta koneeseen voi integroida lähes minkä tahansa asejärjestelmän. Yksi arkkitehtuurin suurista eduista on ohjelmiston korkea mukautettavuustaso.

 

”Voimme lisätä uusia toimintakykyjä kehittämällä uusia ohjelmistosovelluksia, jotka toimivat nykyisessä avioniikkatietokonelaitteistossa. Voimme myös kohentaa laitteiston suorituskykyä mukauttamalla nykyistä alustaohjelmistoamme. Kumpaakin ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Hävittäjän ei tarvitse viettää pitkiä aikoja – kuukausia tai joskus jopa vuosia – maassa koko konetta koskevien uudistusten takia, vaan se on nopeasti käytettävissä seuraavaa tehtävää varten.”

 

Gripen E:n erillinen avioniikka-arkkitehtuuri on sertifioitu tiukimpien mahdollisten ohjelmistoteknisten vaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että Gripen E on ohjelmiston osalta markkinoiden varmin hävittäjäjärjestelmä.

Ohjelmiston testaus ja kehitys

Ohjelmiston testauksessa noudatetaan tarkkoja prosesseja, joissa käytetään sekä manuaalisia että automatisoituja testejä. ”Testaus on tärkeä osa työtämme. Mahdollisuus seurata todellisen lennon simulaatiota koko järjestelmän ollessa käytössä simulaattorissa niin, että näemme juuri saman minkä lentäjäkin näkisi, on prosessin kannalta ensiarvoisen tärkeää”, Daniela Ivanic sanoo.

Kaikessa testauksessa käytetään apuna lentosimulaattoreita, ilmailussa käytettävien ohjelmistojärjestelmien sertifiointistandardeja ja laitteistosertifiointeja.
 
”Testaaminen on monella tapaa myös ohjelmistokehitystä. Kymmenen vuotta sitten testaajat istuivat sovelluksen ääressä ja suorittivat monivaiheisia järjestelmätestejä. Nykyään kehitetään ohjelmistoja, jotka suorittavat nämä testit. Gripenin kehitystyön myötä meistä on tulossa myös ohjelmistoyhtiö, koska kehitämme jatkuvasti uusia ohjelmistoja nykyisiä ja tulevia tarpeitamme varten.”
 
Ohjelmistoalusta on jo päivitetty Gripen E:n ensilennon kesäkuussa 2017 jälkeen. Laitteistoon ja sen suorituskykyyn tehtyjen parannusten lisäksi kaikki Gripen E:n tietokoneet on päivitetty.
”Ensilennossa käytetty alusta on pohjimmiltaan vielä jäljellä, mutta olemme lisänneet siihen niin paljon uusia toimintoja, että kyseessä on käytännössä aivan uusi järjestelmä”, Ivanic selittää.
 
”Nyt meillä on koossa täydellinen Gripen E  konteksti, ja voimme osoittaa, kuinka nopeasti voimme päivittää järjestelmiä. On hyvin tärkeää pystyä kuvaamaan koko tuote, ei vain sen ensimmäistä lisäystä”, hän sanoo.
 
Tekoälytoimintojen laajennuksiin ja mukautuvaan koneoppimiseen perustuvien ominaisuuksien mukanaan tuoma taktinen monipuolisuus ja kyky mukautua tulevaisuuden tekniikoihin on ollut olennainen osa Gripeniä alusta alkaen, ja täysin uusina toiminnallisuuksien integroiminen koneeseen on helppoa.

Luotu lentämään

Modenin hävittäjän on vietettävä mahdollisimman paljon aikaa ilmassa ja pidettävä massaoloaika minimissä. Gripenin pienen logistisen jalanjäljen ansiosta koneen saa taisteluvalmiiksi parissa minuutissa. Jopa koneen moottorin vaihto maasto-olosuhteissa onnistuu alle tunnissa.

Maatietukikohtien mestari

Gripen on älykäs hävittäjä, jonka ”logistinen jalanjälki” on hyvin pieni. Se tarkoittaa, että koneen huollot ja maatäydennykset on suunniteltu tehtäviksi nopeasti ilman suurta asentajajoukkoa. Kone saadaan siis tarvittaessa pikaisesti uudelleen ilmaan. Monet tarvittavat huoltotoimet on tehty helpoiksi ja nopeiksi toteuttaa yksinkertaisilla työkaluilla.

 

”Lentojen välillä käytettävät työkalut ovat hyvin yksinkertaisia, tarvitaan taskulamppu öljymäärän tarkistukseen ja tankkausvälineistö. Luukkujen avaamiseen ei tarvita erikoisvälineistöä, koska niissä on pikalukitus”, Saabin Linköpingin koelentohallin huoltopäällikkö Per Sverker kertoo.

 

Per Sverker, Maintenance Manager

 

Koneen palauttaminen toimintaan nopeasti ja mahdollisimman vähillä resursseilla oli Ruotsin puolustusvoimien perusvaatimus, sillä Gripenin ensimmäinen sukupolvi kehitettiin alun perin korvaamaan sen koko suihkuhävittäjäkalusto. Lisäksi Gripen suunniteltiin toimimaan pienten tukikohtien ja teiden varalaskupaikkojen lisäksi myös hyvin lyhyiltä tai taisteluissa vaurioituneilta kiitoteiltä.

 

Gripen nykyisen version kehityksessä on pidetty kiinni tästä mahdollisimman pienen logistisen jalanjäljen vaatimuksesta. Esimerkiksi tutkan kaltaiset monimutkaiset avioniikkajärjestelmät, tai jopa koko moottori voidaan vaihtaa alle tunnissa.
 
”Moottorin vaihdon helppous on yksi uuden sukupolven Gripenin vaikuttavimmista ominaisuuksista. Olemme vaihtaneet moottorin ja käyneet läpi kaikki tarvittavat huoltokohteet nopeimmillaan alle 45 minuutissa moottorin sammuttamisesta”, Sverker kertoo.
 
Gripenin älykkään suunnittelun ansiosta moottoritilaan pääsyyn ei tarvita erikoistyökaluja. Moottori on kiinnitetty kolmesta kohdasta putki- ja sähköliitännät mukaan lukien. Ja vaikka vaihto onkin helppoa, moottorit ovat niin hyviä, ettei niitä tarvitse vaihtaa usein”, Sverker sanoo.
 
Koneen kääntämiseen, mihin kuuluu tankkaus ja asetäydennys, kuluu nopeimmillaan alle kymmenen minuuttia laskusta nousuun. Tämä voidaan suorittaa hyytävässä pakkasessa keskellä metsää sijaitsevassa maantietukikohdassa. Se tarkoittaa, että Gripen viettää mahdollisimman paljon aikaa ilmassa ja mahdollisimman vähän maassa.
 
”Suorittamassamme asetäydennystestissä avaamme luukut, mutta käytämme deaktivoituja ase- ja ampumatarvikkeita toimivien sijaan. Prosessi on todella nopea, ja tankkauskin sujuu ripeästi. Gripen on käytännössä aina taisteluvalmis”, Sverker sanoo.

 

 

Ilmatankkaus

Gripen on täysin NATO-yhteensopiva ja se käyttää NATO-standardin mukaista lentokonepolttoainetta ja muita kulutustarvikkeita. Lisäksi Gripen voidaan tankata ilmassa.

 

”Ilmatankkauskyky on nykyään Gripenin vakio-ominaisuus. Se kehitettiin ja testattiin yhdessä varhaisista prototyyppikoneista. Tutkimme parasta paikkaa ilmatankkausputkelle maakokeilla ja koelennoilla käyttäen Gripen-prototyyppiin asennettua ilmatankkausputken mallia. Tankkausputken rakenteen toimivuus varmistettiin koelennoilla, joissa hävittäjällä lennettiin tankkauskoneen takana ja kytkeydyttiin ilmatankkauslaitteeseen", Per Sverker kertoo.

 

Maahenkilöstön kannalta tämä kyky tarkoittaa, ettei tankkausta välttämättä tarvitse tehdä maassa, joten tehtävälennoille jää enemmän aikaa. ”Tämän kyvyn ansiosta lentäjät voivat saada polttoainetäydennystä kesken lennon eikä heidän tarvitse laskeutua sitä varten”, Sverker sanoo.

Yksikkökohtaisesti koulutetut asentajat

Monissa maissa hävittäjäkoneiden asentajien on erikoistuttava koneen johonkin tiettyyn osa-alueeseen, esimerkiksi valvontajärjestelmiin tai asetekniikkaan. Gripenin mekaanikot sen sijaan ovat yksikkökohtaisesti koulutettuja ja pystyvät käsittelemään koneen kaikkia järjestelmiä.

 

Koska tekniikka muuttuu jatkuvasti ja koneeseen tulee säännöllisesti uusia toimintoja ja uutta aseistusta, huoltohenkilöstön on hallittava monenlaisia laitteistoja sekä huoltotarkistuksissa, lentokoneen järjestelmissä ja vianetsintäjärjestelmissä käytettäviä tietokoneohjelmistoja. Koelentohallin Saab Gripen  huoltohenkilöstöön kuuluu entisiä ilmavoimien mekaanikkoja sekä työntekijöitä, jotka ovat hankkineet kokemuksensa työtä tekemällä, töissä kouluttautumalla ja hiomalla osaamistaan työn ohessa tapahtuvalla oppimisella. Jotkut huoltohenkilöstöön kuuluvat ovat työskennelleet Saabilla lähes 50 vuotta.

Lyhyet kiitotiet

Gripen on suunniteltu käyttämään nousuihin ja laskuihin Ruotsin tieverkostoon sotilaallisen kriisitilanteen varalta rakennettuja varalaskupaikkoja. Nämä varalaskupaikat ovat usein kapeita ja lyhyitä, joten niitä käyttävällä hävittäjällä on oltava lyhyet nousu- ja laskeutumismatkat, minkä lisäksi sitä on pystyttävä helposti huoltamaan ulkona kenttäolosuhteissa.

 

Gripen tarvitsee nousemiseen ja laskeutumiseen vain 800 metriä pitkän ja 16 metriä leveän tien pätkän, ja se on suunniteltu sopivaksi kaikenlaisiin sää- ja kiitotieolosuhteisiin, mukaan lukien Pohjois-Ruotsin arktisiin olosuhteisiin ja lumen peittämiin kiitoteihin.

 

”Gripenin laskeutuminen on todellakin melkoinen näky”, Sverker sanoo. ”Lyhyt laskeutumismatka vaatii hävittäjältä hyviä jarruja, ja Gripenissä todellakin on sellaiset.”

Lentokone ja lentäjä

Gripenin koelentäjällä on tärkeä rooli tulevaisuutta varten suunnitellun hävittäjän työstämisessä. Lentäjän on hallittava operointi nopeasti muuttuvissa taisteluolosuhteissa, samalla jatkuvasti altistuen kovalle paineelle ja kohoaville G-voimille. 

Ihminen ja kone

Gripenin koelentäjillä on tärkeä rooli koneen ilmataisteluaseistuksen teknisten parannusten ja päivitysten arvioinnissa. Heidän on pystyttävä ajattelemaan kriittisesti ja mukautumaan erilaisiin tilanteisiin, johtamaan ja suosittamaan testauksia sekä arvioimaan uusia ja aiemmin käyttöön otettuja asejärjestelmiä. ”Gripenin koelentäjänä tehtäväni on suorittaa erilaisia koelentoja, joilla arvioin Gripenin suorituskykyä ja toimintakelpoisuutta taivaalla”, Saabin koelentäjä Mikael Olsson kertoo.

 

Ennen koelentojen suorittamista Gripen-koelentäjät viettävät lukuisia tunteja lentosimulaattorissa arvioiden järjestelmiä. Tunteja kuluu myös suunnitelupalavereissa, joissa koelentäjät auttavat Saabin suunnittelijoita kertovat lentäjien mielipiteen suunnitteluratkaisuista ja päätöksistä.

 

G-puku

G-puku on elintärkeä varuste jokaiselle Gripen-lentäjälle. Ilman sitä lentäjän olisi vaikeaa sopeutua kasvaviin G-voimiin, jotka ovat osa haastavia taisteluolosuhteita. Näin se toimii...

”Koelentäjän on pidettävä mielessä, miten konetta tullaan käyttämään. Yksi tapa varmistaa se on olla tiiviissä yhteydessä ilmavoimien kanssa. Itse käyn vuosittain Ruotsin ilmavoimissa entisessä laivueessani lentämässä”, Saabin koelentäjä Marcus Wandt kertoo.

 

Nykyaikainen sodankäynti on muuttanut taisteluympäristöä voimakkaasti. Hävittäjälentäjien on nykyään pystyttävä käsittelemään paljon enemmän asioita ja paljon nopeammassa tahdissa kuin ennen. Gripenissä on saavutettu optimaalinen tasapaino lentäjän ja koneen välillä antamalla itsenäiseen toimintaan monilla osa-alueilla samanaikaisesti pystyville hävittäjän älytoiminnoille entistä suurempi rooli. Järjestelmät antavat lentäjälle neuvoja ja ehdotuksia esimerkiksi aseistuksen valinnasta tai pystyvät jopa ohjaamaan konetta itsenäisesti hätätilanteissa.

Koelentäjillä on käytössään järjestelmää, konetta ja Saabin käyttämää metodologiaa koskevia esityksiä. Niitä käytetään itse hävittäjän arvioimisen lisäksi muiden konetta lentävien lentäjien koulutukseen. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös koneen toiminnan seuranta ja analysointi sekä toiminnan taustalla olevan teknologian ymmärtäminen. Koelentäjien on hyvä ymmärtää, mistä erilaiset poikkeamat koneen toiminnassa johtuvat, ja pystyä tarjoamaan ehdotuksia ongelman korjaamiseksi.

 

”Olen ylpeä siitä, että minut valittiin lentäjäksi Gripen E:n ensilennolle. Ottaen huomioon kaiken projektiin käytetyn työn ja tällaisen järjestelmän monimutkaisuuden olin todella mahtavaa nousta hävittäjällä ensilennolle ja todeta sen toimivan niin hyvin”, Wandt sanoo.

Valmiina tulevaisuuteen - 30 vuotta sitten

30 vuotta sitten ensimmäisen Gripenin ensilennon lennon lentänyt koelentäjä Stig Homlström vertailee kokemuksiaan seuraavan sukupolven Gripen E:n ensilennon suorittaneen koelentäjä Markus Wandtin kanssa.