Ilmailu on ollut valokuvakilpailun voittaja Manne Koposen intohimona jo yli 20 vuotta

Saab järjesti kesällä Tikkakosken Ilmavoimat 100 -juhlalentonäytöksen yhteydessä valokuvakilpailun. Lukuisten osanottajien korkealaatuisista kuvista voittajaksi valikoitui lopulta Manne Koponen. Koposen yli 20 vuoden työskentely ilmailun parissa sai mukavan lisän, kun hän pääsi tutustumaan Saabin lentokonetehtaaseen Linköpingissä syyskuussa.

Manne Koponen tutustuu keskittyneesti tuotantolinjalla työskentelyn järjestelmällisyyteen. Työ tehdään monelta osin käsin, vaikka kaikki työohjeet, osaluettelot ja piirustukset löytyvät Gripen-linjastoilla nykyään tietokoneelta. Paperisia piirustuksia ei Gripenin valmistuksessa itse asiassa käytetä enää lainkaan, vaan kaikki suunnittelu tehdään 3D-mallintamisella, mikä on entisestään nopeuttanut koneen valmistusprosessia.


Saab järjesti jo toista vuotta peräkkäin Suomessa valokuvakilpailun kesän lentonäytöksen yhteydessä. Tikkakosken Ilmavoimat 100 -juhlalentonäytöksen kilpailun lukuisista osanottajista ja korkealaatuisista kuvista voittajaksi valikoitui lopulta Manne Koponen. Osana kaksipäiväistä palkintomatkaa Koponen pääsi tutustumaan Gripenin kotipesään, eli Saabin Linköpingin tehtaisiin.

”Vaikka olen työskennellyt ilmailun parissa jo yli 20 vuotta, oli tämä ensimmäinen tilaisuuteni päästä käymään lentokonetehtaalla”, Koponen kertoo.

Koelentokeskuksessa hän pääsi tutkimaan Gripen D:tä ulkoa ja sisältä sekä tutustumaan läheltä Gripen E -hävittäjien tuotantoon. Asiakkaille ensi vuonna luovutettavat koneet olivat jo nähtävillä linjastolla. Koponen sai mahdollisuuden hypätä ammattilaisen elkein koneen ohjaamoon, kun keskuksessa oli kone valmisteltuna lennolle vielä samana päivänä. Hallissa oli myös Gripen NG Demonstrator -koelentokone. Tämän, niin kutsutun 39-7, avulla seuraavan sukupolven Gripen E:n järjestelmiä, kuten tutkia tai passiivista IRST-etsintä -ja seurantasensoria, on koelennetty ja testattu jo vuodesta 2008.

Gripen E:n ominaisuudet auttavat harrastelijaa suoriutumaan simulaattorin ohjaimissa

Koelentokeskuksesta siirryttiin simulaattorikeskukseen, josta löytyvät simulaattorit mallintavat täysin Gripen E:n oikeita järjestelmiä ja ominaisuuksia. Myös simulaattoriohjaamo koostuu samoista näytöistä ja laitteista, kuten oikeassakin koneessa. Kyseinen simulaattori on koelentäjien ahkerasti käyttämä ja sillä on tärkeä osa Gripen E:n koelento-ohjelmassa sekä eri ilmavoimien taktisissa harjoituksissa. Luonnollisesti myös Koponen pääsi testaamaan taitojaan koneen ohjaimissa.

”Lento Gripen E -simulaattorilla oli ilman muuta päivän kohokohta. Ohjaamossa näkyvin ero edellisen sukupolven hävittäjiin on yksi suuri laajakuvanäyttö, johon kone itse syöttää ohjaajan kannalta olennaisen informaation, tai ohjaaja voi valita tehtävän edellyttämiä tietoja myös itse. Simulaattoriosaston tärkeimpiä tehtäviä ovat koneen ja ohjaajan rajapinnan kehitystyö siten, että ergonomia ja järjestelmät tukisivat ohjaajan päätöksentekoa sekä tehtävän suorittamista.

Simulaattorikeskuksella on myös kyky luoda nopeasti uusia tarkkoja kolmiulotteisia maisemia satelliittikuvien perusteella mistä tahansa maailmankolkasta”, Koponen kuvailee simulaattorin ominaisuuksia.

”Gripen E:stä löytyy lukuisia lentämistä helpottavia ja ohjaajan työkuormaa vähentäviä ominaisuuksia: kone opastaa lentäjää lentämään oikeilla nopeuksilla lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana koneen senhetkisen painon perusteella.  Autopilotilla lennettäessä suunnanmuutokset on mahdollista tehdä sivuperäsinpolkimilla niin, että molemmat kädet jäivät vapaaksi ohjaamon kosketusnäytön käyttämiseen”, Koponen jatkaa.

Simulaattorissa tarkan ohjaustuntuman saavuttamiseksi sauvan poikkeuttaminen on jäykistetty niin, että se vaatii useamman kilon voiman. Gripenillä lentoonlähtö ja laskeutuminen eivät tuottaneet harrastelentäjällekään ongelmia ja Koponen liikehti koneella todella ketterästi. Kaikki lentämiseen tarvittava perustieto välittyy sekä oikeassa tilanteessa että simulaattorissa heijastusnäytössä niin, ettei ohjaajan tarvitse siirtää katsettaan ohjaamon sisäpuolelle.

”Vaikka harrastelentäjänä minulla ei ole edellytyksiä arvioida Gripen E:n lento-ominaisuuksia hävittäjänä, oli hauska todeta, että simulaattorin perusteella konetta on helppo käsitellä. Ohjaussauvan liikeradat olivat todella pienet ja kone vastasi ohjaimiin herkästi. Lento huipentui laskeutumiseen lumisateessa ruotsalaiseen maantietukikohtaan. Tällä esiteltiin Gripenin kykyä toimia lyhyellä kiitotiellä. Simulaattorin 360-asteen näyttö teki lentämisestä varsin todentuntuista”, Koponen kuvailee kokemuksestaan.

Perhemäinen ilmapiiri ja ammattiylpeys jäivät mieleen

”Haluan kiittää lämpimästi Saabia ikimuistoisen vierailun järjestämisestä. Niin tuotantolinjalla, koelentokeskuksessa kuin simulaattorikeskuksessa työskentelevistä ihmisistä välittyi aito innostus ja ylpeys siitä, että he saavat olla mukana rakentamassa Gripeniä. Vaikka Saab on suuri yhtiö, tuntui siellä vallitsevan perhemäinen ilmapiiri”, Koponen sanoo hymyillen vierailun päättyessä.