Gripenin älykäs tukiratkaisu

Gripen on ainutlaatuinen hävittäjäjärjestelmä, jossa suorituskyky ja kustannustehokkuus yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Saab on varmistanut koko kehitys- ja valmistusprosessin ajan, että Gripen on helppo käyttää ja huoltaa. Kone tarjoaa kohtuulliset käyttö- ja ylläpitokustannukset tavalla, johon mikään muu lentokonemalli ei pysty vastaamaan. Gripenin älykkään tukiratkaisun tarina ulottuu yli 80 vuoden päähän.

Kaikki alkoi vuonna 1937, kun Eurooppa oli suursodan partaalla. Ruotsi oli pieni, puolueeton maa, joka ei ollut sotinut yli sataan vuoteen. Sen hallitus ja teollisuus päättivät alkaa varustautua pahimman varalle. Perustettiin Saab, jonka tehtävä oli varmistaa Ruotsin sotilaskoneiden tuotanto osana maan pyrkimyksiä taata kansallinen turvallisuutensa ja itsenäisyytensä.

Ruotsi oli pieni maa ja sen resurssit olivat rajalliset. Toisaalta maan sijainti oli strateginen ja siten uhanalainen, joten pian kävi selväksi, että uhkiin vastaaminen käytettävissä olevin rajallisin voimin vaati aivan erityisiä ratkaisuja. Ruotsin hallitus, puolustusvoimat ja Saab solmivat sopimuksen, joka koski kaikkia suunniteltavia ja valmistettavia lentokoneita. Nämä vaatimukset ovat tänään yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat vuonna 1937.

Sopimuksen sisältö oli tiivistetysti seuraava:

1. Lentokoneen on pystyttävä toimimaan tavalliselta ruotsalaiselta maantieltä, jossa on vähintään 1 km pitkä suora, hyödyntämällä salaisia maantietukikohtia. Tämän ansiosta toiminta voitaisiin sotatilanteessa hajauttaa moniin paikkoihin ympäri maata eikä se olisi sidottu virallisiin sotilastukikohtiin. Se tekisi ilmavoimien täydellisen tuhoamisen viholliselle lähes mahdottomaksi.

2. Lentokoneen pitää lisäksi olla niin helppo huoltaa, että siihen riittää pieni ryhmä asevelvollisia mekaanikkoja ja yksi koulutettu teknikko.

3. Lisäksi koneen on oltava nopeasti ja helposti varustettavissa uutta tehtävää varten tilapäisissä maantietukikohdissa, ja moottorin pitää olla tarvittaessa helposti vaihdettavissa.

Lopullinen päätös maantietukikohdista tehtiin 1950-luvulla, ja tieverkostoon tehtiin näiden vaatimusten mukaiset muutokset.

Tehokas tukiratkaisu

Kylmän sodan aikana ruotsalaiset tunsivat Varsovan liiton maiden uhkaavan omaa maataan. He tarvitsivat lentokoneen, joka olisi tehokkaampi ja ketterämpi kuin lukumääräisesti vahvemmat viholliskoneet.

Pohjois-Ruotsin olosuhteet ovat armottomat pitkine kylmine talviöineen ja suurine asumattomine alueineen. Se on rankka toimintaympäristö lentokoneelle – ja se on paikka, jossa Gripen syntyi. Näiden suurten alueiden puolustamiseen tarvittiin hävittäjä, jota voi käyttää saman lennon aikana niin ilmataisteluun, maahyökkäyksiin kuin tiedusteluunkin.

Ruotsin verrattain pieni puolustusbudjetti ja Gripenin tulevan toimintaympäristön rankat olosuhteet saivat Saabin suunnittelemaan koneen mahdollisimman toimivaksi. Tämän periaatteen tärkeä osa-alue on Gripenin modulaarinen ja avoin avioniikka-arkkitehtuuri, jonka ansiosta koneeseen on mahdollista tarvittaessa integroida muualta ostettuja tuotteita ja kehittää uusia ominaisuuksia tulevien tarpeiden niin vaatiessa.

Päätös Gripenin kehittämisestä tehtiin vuonna 1982, ja kone lensi ensilentonsa vuonna 1988. Kone oli aivan eri luokkaa kuin edeltäjänsä: aerodynaamisesti epävakaa ja fly-by-wire-järjestelmällä varustettu kone, jossa käytettiin paljon komposiittirakenteita ja uusinta teknologiaa. Vaatimukset perushuollettavuudesta ja kyvystä toimia maantietukikohdista olivat kuitenkin ennallaan. Tämä ainutlaatuinen tukiratkaisu muodostui alusta asti olennaiseksi osaksi suunnitelmaa ja kiinteäksi osaksi kehitettyä järjestelmää.

Gripen tulee toimeen vähillä resursseilla

Gripenin tukijärjestelmät vaativat hyvin pienen logistisen jalanjäljen. Sen mukana toimitetaan äärimmäisen tehokas valikoima mallikohtaisia monitoimityökaluja ja muita älykkäitä varusteita, jotka takaavat koneen mahdollisimman hyvän käytettävyysajan kaikissa olosuhteissa. Kaikkia varusteita voi myös kehittää edelleen.

Esimerkkejä:

• Koneen varustaminen maassa uutta tehtävää varten, mukaan lukien tankkaus ja uudelleenaseistus, kestää alle kymmenen minuuttia, ja siihen tarvitaan vain yksi teknikko ja viisi varusmiesmekaanikkoa (joille riittää kymmenen viikon koulutus).

• Kahden Gripen-koneen kahden viikon toimintaan tarvittava varustus mahtuu tavalliseen 20 jalan konttiin.

• Monimutkainen avioniikkavarustus (esim. tutka) tai moottori voidaan vaihtaa tunnissa.

• Kiinteitä rakenteita ei tarvita.

• Apuvoimanlähteen ansiosta Gripen voi itse tuottaa tarvitsemansa virran.

• Kone voi toimia 800x16 metrin tieosuudelta tavallisen 2 400x45 metrin kiitotien sijaan.

• Kone on täysin NATO-yhteensopiva.

Gripenin erittäin korkea käytettävyys maximoi operatiivisen hyödyn, sillä Gripen generoi enemmän lentotunteja suhteessa huoltoon, kuin mikään muu hävittäjä. Suunnittelun optimointi hajasijoitusolosuhteisiin varmistaa, että logistinen jalanjälki on mahdollisimman pieni. Gripenin elinkaarikustannukset ovat merkittävästi alhaisemmat kuin minkään muun tällä hetkellä markkinoilla olevan hävittäjän, mikä vapauttaa enemmän resursseja suorituskyvyn ylläpitämiseen, lentämiseen, aseistukseen tai muiden puolustushaarojen pitämiseen kehityksen kärjessä.