Gripenin synty

Kylmän sodan aikana ruotsalaiset tunsivat Varsovan liiton maiden uhkaavan omaa maataan. He tarvitsivat hävittäjän, joka olisi tehokkaampi ja ketterämpi kuin määrältään suuremmat viholliskoneet.

Pohjois-Ruotsin, kuten Suomenkin, olosuhteet ovat armottomat pitkine kylmine talviöineen ja suurine asumattomine alueineen. Se on rankka toimintaympäristö lentokoneelle – ja se on paikka, jossa Gripen syntyi.

Näiden suurten alueiden puolustamiseen tarvittiin hävittäjä, jota voi käyttää saman lennon aikana niin ilmataisteluun, maahyökkäyksiin kuin tiedusteluunkin tarvitsematta laskeutua välillä uuteen tehtävään varustamista varten.

Lisäksi Gripenin suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää teitä tilapäisinä kiitoteinä, mikä antoi ilmavoimille logistista joustavuutta ja mahdollisti nopeat toimenpiteet vihollisen torjumiseksi. Huollon ja kokoonpanomuutosten helppous oli myös tärkeää, sillä ruotsalaisten varusmiesten piti pystyä siihen 10 viikon koulutuksen jälkeen – usein ulkona pakkasessa ja eristyksissä muusta maailmasta.

Ruotsin verrattain pieni puolustusbudjetti ja Gripenin tulevan toimintaympäristön rankat olosuhteet saivat Saabin suunnittelemaan koneen mahdollisimman kestäväksi ja kevythuoltoiseksi. Tärkeä osa tätä ajattelua on Gripenin modulaarinen avoimen arkkitehtuurin avioniikka. Sen ansiosta koneeseen on mahdollista tarvittaessa integroida muualta ostettuja tuotteita ja kehittää jatkuvasti uusia ominaisuuksia, jopa tulevaisuutta ennakoiden.

Gripen E edustaa Saabin thinking edge -ajattelutapaa. Siinä suorituskyky, kustannustehokkuus ja teollinen yhteistyö yhdistyvät älykkääksi, tehokkaaksi hävittäjäjärjestelmäksi.

Jatkuva kehitystyö

Saab toimii tiiviissä yhteistyössä eri puolilla maailmaa olevien asiakkaidensa kanssa koneen kehitystyössä. Yhdessä meillä on pitkät jatkuvan kehitystyön perinteet.

Käyttöiän puolivälissä tehtävien suurten ja kalliiden päivitysten sijaan Saab suosii lyhyempiä päivitysvälejä ja toimittaa asteittaisia parannuksia. Esimerkiksi nykyisin operatiivisessa käytössä olevat Gripen-hävittäjät ovat saaneet jo 20 päivitystä, joiden ansiosta ne kykenevät jatkuvasti ja ilman raskaita elinkaaripäivityksiä vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Viimeisimmässä päivityksessä nk. MS20-versioon, Ruotsin ilmavoimien Gripenit saivat muun muassa ensimmäisenä ja toistaiseksi myös ainoana maailmassa pitkän kantaman Meteor-ilmataisteluohjussuorituskyvyn sekä näyttövisiiriset HMD-kypärät.

Jatkuva päivittäminen takaa, että hävittäjä on aina ajan tasalla ja siihen on mahdollista tehdä muutoksia ympäröivän maailman muuttuessa. Kehityskustannukset jakautuvat pitkälle ajanjaksolle, eikä kaikkia päivityksiä ole pakko toteuttaa – se on aina asiakkaan omassa päätösvallassa.