Etätorni mullistaa lennonvarmistuksen

Ruotsin lennonvarmistuspalveluiden tarjoaja (LFV) ja Saab ottivat ensimmäisinä maailmassa käyttöön lennonvarmistuksen etätornijärjestelmän. Kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen tämä innovatiivinen järjestelmä on nyt lähdössä vientimarkkinoille.

Lennonjohto ei ole juurikaan muuttunut sitten toisen maailmansodan. Korkeat tornit, erilaiset tekniset järjestelmät ja kiikarit ovat olleet tärkeä osa toimintaa, jossa – ymmärrettävistä syistä – on noudatettu tiukkoja turvallisuusvaatimuksia ja joka on ollut viranomaisten tarkasti säätelemää. Samaan aikaan kustannustehokkuuden tarve kasvaa jatkuvasti, ja monia harvaan asuttujen seutujen pieniä lentoasemia uhkaa sulkeminen. Pienellä lentokentällä lennonvarmistus voi muodostaa 30–40 prosenttia käyttökustannuksista. Tämän vuoksi Saab ja LFV aloittivat vuonna 2006 yhteishankkeen, jonka tarkoituksena oli etsiä entistä tehokkaampia tapoja tuottaa lennonvarmistuspalveluja Ruotsissa. Kymmenen vuoden intensiivisen kehitystyön jälkeen etälennonjohtotornijärjestelmä on nyt todellisuutta, ja tekniikkaa on viety myös ulkomaille useissa maissa toteutettujen onnistuneiden koeasennusten muodossa.

”Nykyään jopa suurten lentoasemien on investoitava etätorneihin ja muihin lennonvarmistuksen digitaalisiin palveluihin. Syy hankkeen aloittamiseen oli kuitenkin se, että pienten lentokenttien toiminta oli suhteettoman kallista”, sanoo LFV:n liiketoiminnan kehityksestä ja kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Niclas Gustavsson.

Ensimmäiset käyttäjät Pohjois-Ruotsissa

Huhtikuusta 2015 alkaen pohjoisruotsalaisen Örnsköldsvikin lentokentän lennonjohtotorni on ollut tyhjillään, verhot vedettyinä ikkunoiden eteen. Tilannetta lentokentällä seurataan erilaisilla antureilla ja kameroilla. Kuvat ja tiedot siirretään digitaalisesti tietoverkon kautta uuteen keskukseen Sundsvallissa, jossa lennonjohtajat ohjaavat Örnsköldsvikin lentokentän liikennettä etäyhteyden kautta.

Seinillä roikkuu rivi 55-tuumaisia näyttöjä, jotka muodostavat lennonjohtotornin ikkunoita muistuttavan 360 asteen näkymän 150 kilometrin päässä olevasta lentokentästä. ”Lukemattomien testien ja hyväksyntien tuloksena tiedämme, että tekniikka toimii. Haasteena oli löytää toimintaympäristö, joka on yhtä hyvä tai parempi kuin tavallisessa lennonjohtotornissa”, Gustavsson sanoo.

Uuden etätornin kameratekniikka mahdollistaa toiminnan vaativissa valaistusolosuhteissa paljon entistä paremmin. Järjestelmä säätää kuvia automaattisesti esimerkiksi auringon osuessa suoraan kameraan tai heijastuessa siihen lumesta. Kameralla on siis mahdollista seurata nousevaa lentokonetta häikäistymättä. Tekniikka mahdollistaa myös kuvan zoomaamisen lähemmäksi yksityiskohtien tarkastelemista varten. Samaan näkymään voi yhdistää erityyppisiä tietoja, esimerkiksi sää- ja tuulenvoimakkuustietoja, mikä antaa paremman tilannekuvan.

Laaja hyväksyntä testien jälkeen

Etälennonjohtotornin kehitystyön aikana on toteutettu monia testiprojekteja. Ensimmäinen koelaitteisto asennettiin vuonna 2008 Etelä-Ruotsiin Ängelholmin lentokentälle, 100 km Malmöstä pohjoiseen. ”Testasimme koko järjestelmän huolellisesti ja pystyimme osoittamaan, että se toimii ja on turvallinen myös käytännössä. Tekniikka saavutti laajan hyväksynnän eri toimijoiden keskuudessa, ja pystyimme rakentamaan täyden mittakaavan laitteiston Sundsvalliin”, sanoo Saabin Saab Digital Air Traffic Solutions -yksikön myyntijohtaja Per Ahl.

Operatiiviseen käyttöön tarvittiin kuitenkin Ruotsin Kuljetushallituksen hyväksyntä. Se saatiin virallisesti vuoden 2015 alkupuolella.

”Kuljetushallitus on valvonut työtämme vuodesta 2011, ja se on maailman ensimmäinen viranomaistaho, joka on antanut luvan etälennonvarmistuspalveluun. Ruotsin malli, jossa alan yritysten, tekniikan käyttäjien ja viranomaisten välillä on toimiva yhteistyö, on ollut projektin toteutumisen kannalta aivan ensiarvoisen tärkeää”, Ahl sanoo.

Hän korostaa, että uusi järjestelmä on testattu ja hyväksytty täysin nykyisten määräysten ja säädösten mukaisesti, mikä takaa, että lennonjohdon etävalvontakeskus toimii täsmälleen samojen menettelytapojen mukaisesti kuin perinteinenkin torni.

”Se osoittaa, että täytämme kaikki toimintaan liittyvät vaatimukset”, hän sanoo.

Neljä tapaa parantaa turvallisuutta

Lennonvalvonnan etäjärjestelmä on nykyisten määräysten ja säädösten mukainen. Mutta tekniikka mahdollistaa myös turvallisuuden parantamisen. Saabin Saab Digital Air Traffic Solutions -yksikön myyntijohtaja Per Ahl antaa muutamia esimerkkejä:

  • Kamerat voivat parantaa näkyvyyttä yöaikaan.
  • Moderni kuvankäsittelytekniikka auttaa tunnistamaan vaaratilanteet tai esteet, kuten kiitotielle jätetyt työkalut.
  • Kohteenseurantatekniikka – seuranta kameralla ja tutkalla – havaitsee ja osoittaa saapuvat lentokoneet automaattisesti, jolloin lennonjohdon on helpompi seurata niitä sitä ruudulla.
  • Näytöllä voi samanaikaisesti kameroiden kuvan kanssa näyttää monenlaisia tietoja: sää- ja näkyvyystietoja tai tietoja lentokoneesta tai kenttäajoneuvoista.

Näin etälennonjohto toimii

Lentokentälle asennetaan anturit ja kamerat. Kaikki niiden rekisteröimä tieto toimitetaan digitaalisessa muodossa lennonvalvontakeskukseen ja heijastetaan näytöille 360 asteen näkymäksi. Tiedonsiirto voidaan järjestää usean eri reitin kautta, mikä takaa sen toimivuuden myös häiriötilanteissa.

Kuvien seurantaa käytetään yhdessä muiden lennonjohtajien käyttämien valvontatekniikoiden kanssa, esimerkiksi tutkanäyttöjen, suunnistustietojen sekä lentosuunnitelma- ja säätietojen kanssa.